Kuinka luterilainen on pohjoismainen hyvinvointivaltio?

Luennoitsija: Pirjo Markkola

Paikka: Seminaarihuone Jäntere, E121, Minerva, Kaivokatu 12, Turku

Aika: 14.2.2019 klo 15–17

CSCC:n helmikuun esitelmässä professori Pirjo Markkola (Suomen historia, Tampereen yliopisto) pohtii kuinka luterilainen on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Kun suomalaiset yrittivät toipua 1990-luvun lamasta, evankelisluterilaisen kirkon piispat antoivat julkilausuman, jossa he puolustivat pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Piispojen mukaan hyvinvointivaltio perustui kirkon omaan traditioon ja oli siksi puolustamisen arvoinen. He eivät olleet tämän käsityksen kanssa yksin. Pohjoismaat tunnetaan maailmalla yleensä kolmesta asiasta: pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, sukupuolten tasa-arvosta ja luterilaisen valtionkirkon pitkästä historiasta. Mitä yhteistä näillä kolmella ilmiöllä on?

Markkola esittää alustuksessaan kaksi pitkää linjaa luterilaisuuden historiasta. Toinen koskee kirkon historiallista roolia köyhien ja huono-osaisten huoltajana, toinen kirkon opetusta sukupuolten suhteista. Sen jälkeen hän nivoo nämä kaksi linjaa yhteen ja siirtyy varsinaisen hyvinvointivaltion rakentamiseen toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Esityksensä lopuksi hän kuvaa, miten Suomen evankelisluterilainen kirkko siirtyi hyvinvointivaltion vastustajasta sen lämpimäksi kannattajaksi.

Otsikkokuva: Kaarlelan kirkon vaivaisukko vuodelta 1847 Kokkolassa. Anneli Salo CC BY-SA 4.0  from Wikimedia Commons.