Events

Past events

September 16, 2021
FT Tuomas Äystö: Miksi suomalaiset eroavat luterilaisesta kirkosta?
April 22, 2021
Thomas Devaney: Pilgrimages: Place-making and Storytelling
March 25, 2021
Maija Butters: Uskonto, luonto ja taide kuolevien lohtuna
April 22 – April 23, 2021
Pyhiinvaelluksen paikat -seminaari
March 4, 2021
FT Pekka Tolonen: Maallikkojen uskonnollisesta kääntymyksestä 1100-luvun Ranskassa
February 9, 2021
VTT, TM Ville Niittynen: Runoilija on runoilija, mutta kansallisrunoilija on poliittinen termi
November 26, 2020
Monthly talk- November
October 23, 2020
Pyhiinvaelluksella ennen ja nyt
June 7 – June 9, 2021
Summer school and conference Religion and Cultural Change, 7-9 June 2021
February 13, 2020
Monthly talk: Religion as an Instrumental Political Tool

CSCC on Facebook

Laatokan Valamo oli suosittu pyhiinvaelluskohde viimeistään 1800-luvulta eteenpäin. Kun luostari liitettiin osaksi Suomen ortodoksista kirkkoa Suomen itsenäistymisen jälkeen, pyrittiin Valamoa edelleen kehittämään kansainväliseksi matkailukohteeksi. Vierailijoita arvellaan 1930-luvulla käyneen luostarissa noin 30 000 vuodessa. Luostarin muutettua Heinävedelle ja heti sotien jälkeen pyhiinvaeltajien määrät olivat luonnollisesti vaatimattomia: 1948 toimintakertomus mainitsee pyhiinvaeltajia olleen 350 henkeä ja matkailijoita 1000 henkeä. Tänä päivänä luostarin pääelinkeinoksi on noussut jälleen matkailu. Vaikka Valamo on suosittu vierailukohde, satunnainenkin matkailija voi löytää helposti luostarista rauhallisen paikan hiljentymiselle ja omille pohdinnoille. Tietoja luostarin historiasta mm. Elsi Takala, Evakkomunkit Heinävedellä. Uuden Valamon arkea 1940–73 (Valamon luostari 2011). 📷Valamon vanhan kirkon ikkunasta #Valamo #luostari #ortodoksinen #pyhiinvaellus #hiljaisuus #matkailu #lavaticanista on the road again ... See MoreSee Less

4 days ago ·

Photo

View on Facebook

· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

CSCC on Twitter

CSCC @CSCCTurku·

7 Oct

Lisää valikoituja paloja Globaali kristinusko -kurssin opiskelijatöistä. Petteri Systä pohtii, miten globaalin etelän köyhyys luo kristinuskolle kasvupohjaa: https://cscc.utu.fi/globaalin-etelan-koyhyys-tarjoaa-kristinuskolle-historiallisesti-tutun-kasvupohjan/

Reply on Twitter 1446034426346024961 Retweet on Twitter 14460344263460249611 Like on Twitter 1446034426346024961 Twitter 1446034426346024961

CSCC on Instagram

Laatokan Valamo oli suosittu pyhiinvaelluskohde vi

Hyvää Aleksis Kiven eli suomalaisen kirjallisuud

Maailman mielenterveyspäivää vietetään sunnun

1.10. vietetään kansainvälistä kahvin päivää. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Kristillisellä kirkolla ja kahvilla on pitkä yhteinen historia. Sen juuret juontuvat Etiopiaan jo ennen 1000-lukua. Tarinan mukaan paimen huomasi vuohiensa piristyvän paikalliseen kasvillisuuteen kuuluneen kahvipensaan marjoista. Läheisessä luostarissa alettiin tehdä niistä juomaa, joka piti munkit hereillä yötä myöten. Reilu vuosituhat myöhemmin arabialaiset keksivät paahtaa kahvimarjan siemenet eli "kahvipavut". ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Vuonna 1615 kahvi löysi tiensä maailmankaupan keskukseen, Venetsiaan. Papit yrittivät ensin kieltää sen nauttimisen, mutta kun itse paavi Clement VIII mieltyi virkistävään juomaan, tuli siitä pian muotijuoma. Kahvikaupan aloittivat ensimmäisinä venetsialaiset kauppiaat, jotka alkoivat kuljettaa raakakahvia Mochan satamasta edelleen muualle Eurooppaan. Jesuiittojen mukana kahvipensas levisi 1700-luvulla myös Uuteen Maailmaan, jossa sen viljely oli halvempaa. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Kahvi rantautui Suomeen 1700-luvulla herraskaisena juomana. Sata vuotta myöhemmin kahvin juonti oli omaksuttu myös tavallisen kansan keskuudessa. Aamukahvista tuli yleinen tapa 1880–1890-luvuilla, ja 1900-luvun alussa myös iltapäiväkahvi alkoi tulla tavaksi työpäivän lomassa. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
”…ja pappi sai taas kahvia juodakseen…”, laulaa Hector. Eipä ihme, sillä kahvittelu kuuluu olennaisesti myös kirkollisiin elämänkaaren juhliin. Nykyisin perinteiset kirkkokahvitkin kuuluvat jälleen – tai edelleen – messun jälkeen monen seurakunnan pyhäpäivään. Koska kahvin tuotantoon liittyvät eettiset ongelmat halutaan ottaa vakavasti, on kirkon piirissä otettu käyttöön reilu kahvi. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Kuva: Wikimedia Commons⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
Sent via @planoly ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
#planoly #cscc⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
#universityofturku⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
#studyofchristianites⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀
#internationalcoffeeday

Follow on Instagram