Pyhiinvaelluksella ennen ja nyt

PYHIINVAELLUKSELLA ENNEN JA NYT 23.10.2020

Lähes kaikilla suurilla uskonnoilla on yksi tai useampia pyhiinvaelluskohteita. Kristinuskon piirissä pyhiinvaellukset suuntautuivat aluksi Jeesuksen elämän merkittäville paikoille sekä marttyyrien ja apostolien haudoille. Ajan mittaan katolisen kirkon piirissä suosioon nousivat myös paikat, joissa Neitsyt Marian oletettiin ilmestyneen. Ortodoksikirkon piirissä pyhiinvaelluskohteiksi vakiintuivat jo varhain luostarit.

Pyhiinvaeltajat eroavat muista matkailijoista valitsemalla matkakohteekseen pyhiä paikkoja ja etsiäkseen matkoiltaan hengellisyyttä. Pyhiinvaeltajaa tarkoittava sana on useissa kielissä pilgrim. Se on peräisin latinan kielen sanasta peregrinus, joka tarkoittaa muukalaista matkalla pyhään paikkaan. Pyhiinvaeltajalle pääasia on itse vaellus, matkalla olo ja se, mitä sen aikana kokee. Vaellus fyysisenä suorituksena on moniaistista, kehollista hengellisyyden kokemista. Kaikki pyhiinvaeltajat eivät kuitenkaan kulje reittejä samoista syistä. Moni hakee vaelluksellaan hiljaisuutta, henkisyyttä tai liikuntaa. Reitit tarjoavat kulkijoille luontoelämyksiä, kulttuuria ja historiaa. Perinteisesti pyhiinvaellus on tehty kävellen mutta matkaa tehdään nykyisin myös kulkuneuvoilla. 1980-luvulta alkaen kiinnostus pyhiinvaelluksiin on lisääntynyt Euroopassa.

PYHIINVAELLUKSELLA ENNEN JA NYT -seminaarin järjestää Turun yliopiston Centre for the Study of Christian Cultures (CSCC). Yhden päivän seminaarissa tutustutaan kristillisen pyhiinvaelluksen historiaan ja nykypäivään sekä kaunokirjallisuuden kuvauksiin pyhiinvaelluksesta. Päiväseminaarin ohjelma koostuu kuudesta esitelmästä sekä niiden virittämistä keskusteluista.

Seminaari järjestetään pandemiatilanteen vuoksi etäyhteydellä (Zoom) ja se on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Osallistuminen on maksutonta mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista.

Ilmoittautuminen: 15.9.–21.10.2020 https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=9842
Määräaikaan mennessä ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki ennen seminaarin alkua.

Seminaarin ohjelma:

10.00 – 10.15 Seminaarin avaus

10.15 – 10.30 ANNI MARIA LAATO:
”Egeria – pyhiinvaelluksen teologiaa ja käytäntöjä 380-luvun Pyhällä maalla”
Egerian matkapäiväkirja Itinerarium Egeriae on ainutlaatuinen dokumentti varhaisen kirkon ajoilta. Se on yksi harvoista naisen kirjoittamista teksteistä ja samalla yksi ensimmäisistä kristillisen pyhiinvaelluksen teologiaa ja käytäntöjä käsittelevistä kirjoituksista. Egerian matka Pyhälle maalle ilmestyy suomeksi käännettynä ja selitettynä tammikuussa 2021 (Studia Patristica Fennica).

10.35– 10.50 SARI KATAJALA-PELTOMAA:
”Pahat henget pyhimyksen haudalla. Riivattujen rituaalit keskiaikaisissa kanonisaatioprosesseissa”
Pahojen henkien pois ajaminen oli Raamatusta periytyvä pyhimyksen voimien manifestaatio. Usein nämä ihmeet tapahtuivat haudalla, reliikkien läheisyydessä pyhiinvaelluksen jälkeen. Tarkastelen myöhäiskeskiajalla kirjattuja pahojen henkien karkottamisihmeitä: millaisia rituaaleja riivatut ja kanssavaeltajat suorittivat haudalla, miten kiitollisuutta osoitettiin ihmeen jälkeen?

10.55-11.10 ERIKA WOODARD:
”Matkalla – pyhiinvaellus kaunokirjallisuudessa”
Turun kaupunginkirjastossa työskentelevä kirjastonhoitaja Erika Woodard vinkkaa pyhiinvaellusaiheista kaunokirjallisuutta. Ajan ja paikan kahleet kirpoavat, kun kirjailijat käsittelevät pyhiinvaellusta tarinoissaan. Vaellus voi johdattaa tai olla johdattamatta. Etukäteen ei voi tietää.

11.15 – 11.45 Keskustelu

Tauko

13.00– 13.15 JERE KYYRÖ:
“Ortodoksinen ristisaatto Raja-Karjalassa 2016 – moniaineksinen rituaalikokonaisuus”
Tarkastelen yhden elokuun 2016 viikonlopun aikana Raja-Karjalassa järjestettyä ortodoksista kolmen ristisaaton- ja temppelijuhlan muodostamaa rituaalikokonaisuutta. Siinä ilmeni useita erilaisia moodeja ja motivaatioita kuten kirkollisia ja paikallistason toimijuuden muotoja sekä kotiseutumatkailun ulottuvuus.

13.20 – 13.35 TOMMY RAMSTEDT:
”Modernien pyhiinvaelluksien kehitys Suomessa”
Tavoitteeni on luoda kokonaiskuva siitä, milloin pyhiinvaellustoiminta alkoi Suomessa, sekä siitä mitkä tahot järjestävät ja kehittävät pyhiinvaelluksia. Tutkimukseni fokus on pyhiinvaellustoiminnan organisaatiotasolla sekä siinä, mitä pyhiinvaellukset merkitsevät eri tahoille, jotka ovat mukana. Materiaali koostuu pyhiinvaelluksien tiedotuksesta ja markkinoinnista.
13.40 – 13.55 ANNASTIINA PAPINAHO:
”Pyhiinvaellushanke – kumppanuuksia kokoavaa yhteistyötä”
Turun kaupungin ja koko evankelisluterilaisen kirkon yhteinen pyhiinvaellushanke kokoaa eri kumppanuudet, verkostot ja palveluiden tuottajat pyhiinvaelluksen äärelle. Kolmivuotisen (2020-2022) hankkeen keskeisenä tavoitteena on viestiä pyhiinvaelluksesta ilmiönä, tehdä suomalaisia pyhiinvaellusreittejä tunnetuksi ja perustaa Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus Turkuun.

14.00-14.30 Keskustelu ja seminaarin päätös

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan pyhiinvaelluksesta!

Kuva: Pixabay