Hillsong – menestyksen ilosanomaa etsijöille
Teksti: Reetta Koivukangas, opiskelija “Globaali kristinusko” -kurssilta. Kurssista voi lukea lisää täältä.
Isossa hallin mallisessa kiinteistössä tuhatpäinen ihmisjoukko nostaa kätensä ylistykseen.
Like a rushing wind Jesus breathe within
Lord have Your way
Lord have Your way in me
Like a mighty storm
Stir within my soul
Lord have Your way
Lord have Your way in me
Laulua johtaa bändi laulajineen, ja viimeistään ylistyslaulun kertosäkeisiin yhtyy koko seurakunta. Tällainen on jumalanpalvelus megakirkko Hillsongissa.
Megakirkoilla viitataan yleensä taustaltaan protestanttis- tai evankelikaalistaustaisiin kirkkoihin, joiden viikoittainen osallistujamäärä on vähintään 2000 ihmistä. Niillä on alati kasvavaa maailmanlaajuista vaikutusta. Yleensä megakirkot liitetään pohjoisamerikkalaiseen kristinuskoon ja ilmiö onkin sieltä lähtöisin. Maailman suurimmat megakirkot sijaitsevat Etelä-Koreassa, Brasiliassa ja joissakin Afrikan maissa, mutta megakirkkoja on suurissa kaupungeissa ympäri maailman.
Erityisesti ylistysmusiikistaan tunnetuksi tullut Hillsong on australialaislähtöinen, nykyisin myös maailmanlaajuisesti vaikuttava ja menestyksekäs kirkollinen yhteisö – tai kirkkoperhe. Se on oppikirjaesimerkki megakirkosta: sen toimintaan osallistuu runsaasti kävijöitä viikkotasolla ja toimintaa ohjaavat rikkaat, menestyvät, karismaattiset ja pääasiassa miespastorit. Megakirkko Hillsong on taloudellisesti menestyksekäs yhteisö, ja sitä onkin joskus tituleerattu Australian menestyksekkäimmäksi brändiksi. Kohuiltakaan ei Hillsong ole välttynyt. Esimerkiksi julkisessa keskustelussa Australiassa Hillsong-kirkkoa on laajalti kritisoitu sen taloudellisesta menestyksestä ja esimerkiksi johtajien rahankäytön vuoksi.
Hillsongin moniaistillisuus vetoaa yleisöön
Hillsongin juuret ovat Frank Houstonin vuonna 1983 perustamassa Christian Life Centre -nimisessä kirkossa. Brian Houstonin toimesta kirkko uudelleennimettiin 2000-luvulla, kun sen perustaja, Brianin isä Frank Houston joutui hyväksikäyttöskandaalin keskelle. Liikkeen alusta asti keskeiset johtohahmot ovat olleet Brian ja Bobbie Houston. Skandaalin jälkeinen kasvu ja menestys on ollut suurta: kirkko kertoo, että sillä on 28 maassa kirkkoja erilaisissa kaupunkikeskuksissa, ja viikkotasolla sen toimintaan osallistuu 150 000 ihmistä. Mutta mitkä tekijät selittävät Hillsongin menestystä kohuista ja kritiikistä huolimatta?
Hillsongin jumalanpalvelus on megakirkoille ominaisella tavalla moniaistillinen. Keskeistä ja ominaista Hillsongin jumalanpalveluksille on ylistysmusiikin suuri määrä ja sen korkea laatu. Hillsongilla on useita yhtyeitä, joista keskeisimmät ovat jumalanpalvelusmusiikista vastaava Hillsong Worship ja Houstonien Joel-pojan korkeita listasijoja albumillaan saavuttanut Hillsong United –yhtye.
Megakirkoille tyypilliseen tapaan Hillsong käyttää teknologiaa keskeisesti toiminnassaan ja viestinsä välittämisessä. Hillsongin nimeä kantavat tv- ja YouTube-kanavat ovat suosittuja, kirkon ylistysmusiikki on kuultavissa musiikkipalveluista kuten Spotifysta ja lisäksi kirkon verkkosivu tarjoaa monenlaista sisältöä sekä uskoville että vielä yhteisöä etsiville. Hillsong vaikuttaa laajasti uskovan elämän eri osa-alueilla: kirkko järjestää toimintaa erilaisille kohderyhmille, kuten lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille sekä naisille eli “sisarille”. Hillsong kouluttaa pastoreita oppilaitoksessaan Hillsong Collegessa. Monikanavainen Hillsong vaikuttaa siis laajasti elämänalueilla, eikä yksin jumalanpalveluselämässä.
Menestysteologinen sanoma pohdituttaa
Hillsong vetoaa yleisöön tietysti myös sanomallaan. Ajattelun ytimessä tässä megakirkossa on ajatus menestyksestä uskoon liittyvänä asiana. Voidaan puhua menestyksen teologiasta: liikkeen johdossa olevat Houstonit korostavat menestyksen liittyvän uskoon, ja Jumalan siunauksen näkyvän elämässä myös materiaalisena menestyksenä. Kirkon toimintaan osallistuja, uskova saa tämän ajattelun mukaan menestyksestä osansa. Tätä opetusta on runsaasti myös kritisoitu.
Megakirkkojen vallatessa tilaa kristinuskon kentillä on esitetty pohdintoja siitä, onko megakirkko tulevaisuuden keskeisin kristillisten jumalanpalvelusten näyttämö. Megakirkot ovat onnistuneet eittämättä houkuttelemaan osallisuutensa ihmisiä, joita ei muuten perinteinen kirkko ja perinteiset kirkonmenot ole kutsuneet. Samalla niihin suhtaudutaan myös varauksella: kristinuskon sanoman vesittäminen ja uskon voimakas kaupallistaminen ovat olleet keskeisiä kritiikin kohteita. Hillsong on toiminnallaan jättänyt jälkensä kristinuskon historiaan ja jatkaa menestyksekästä kulkuaan toivoen laajentumista globaalisti edelleen. Ainakin Hillsongin ylistyslaulut kaikuvat karismaattisissa seurakunnissa Suomessakin.
Lähteet
Lainaus laulusta Crocker, Matt (säv. & san.) I surrender
Hillsong-kirkon verkkosivut, Hillsong.com. Luettu 2.5.2021.
Hunt, Stephen J. (2019). Introduction: The Megachurch Phenomenon. – Hunt, Stephen J. (toim.), Handbook of Megachurches. Brill.
Miller, Elizabeth (2016). Hillsong Australia’s Megachurch. – Hunt, Stephen J. Handbook of Global Contemporary Christianity : Movements, Institutions, and Allegiance. Leiden: Brill.