Ikoneita ikkunoissa

Teksti ja kuvat: Mariia Vasara, opiskelija “Globaali kristinusko” -kurssilta. Kurssista voi lukea lisää täältä.

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta ikoni? Minulle tulee mieleen erittäin pikkutarkka maalaus, johon on käytetty mielettömästi aikaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä taideteos, vaan ikonilla on vahva uskonnollinen merkitys, välittäähän ikoni ortodoksista oppia ja sanomaa. Kristillisen ikonin perustana on inkarnaatio, joka tarkoittaa Jumalan lihaksi tulemista. Suutelemalla Kristuksen ikonia ortodoksi ei palvo itse kuvaa, vaan hän näyttää kunnioituksena alkukuvalle eli Jumalalle. Kävin huhtikuussa 2021 tutustumassa Liedon seurakunnan ikoninäyttelyyn, joka oli toteutettu luovasti ja koronaystävällisesti ikkunanäyttelynä. Ikonit oli maalannut ikonitaideopettaja Margit Vainio, joka on kouluttautunut Valamon kursseilla ja tehnyt opintomatkoja Kreikkaan ja Venäjälle: 

Löysin 1980-luvulla Turusta Yliopistonkadulta pienen erikoisen näköisen ristiriipuksen. Päätin viedä riipuksen vieressä olevaan ortodoksikirkkoon. Tämä pieni ortodoksiristi johdattikin minut näin kirkkoon, Valamon luostariin, ikonioppiin ja ikonimaalariksi. Ikonimaalaus on tuonut elämääni iloa, rauhaa, hienoja hetkiä ja hyviä ystäviä, kertoo Vainio ikoninäyttelyn esitteessä. 

(Sitaatti Margit Vainion esitteestä)

Ikonien historia 

Ikoneja on maalattu varhaiskirkon ajoilta asti. Hanganun (2010: 45) mukaan monet bysanttilaiset aikoinaan uskoivat, että kuvat eivät olleet vain ulkoisia kaunistuksia vaan että kuvat ja niissä kuvatut henkiolennot olivat ontologisesti yhteydessä toisiinsa. Hän kertoo ortodoksisen ikoniperinteen pohjautuvan transsendentaaliseen jumalakäsitykseen: transsendentin Jumalan voi esittää visuaalisesti ikonina, koska hänen inkarnaationsa ihmisenä on todistanut mahdollisuuden yhdistyä yhdeksi ja pyhäksi. 700- ja 800-luvuilla käytiin ikonien puolustajien eli ikonoduulien ja ikonien vastustajien eli ikonoklastien välinen taistelu, jossa kiisteltiin kirkon teologisesta ikoneja koskevasta opetuksesta (ks. lisätietoja esim. täältä). Nykyään korostetaan sitä, että ikoneja saa ja tulee maalata. Moni onkin varmasti huomannut esimerkiksi kansalaisopistojen ikonimaalauskurssien suosion. Ikonimaalausta voi harjoitella seurakunnan kerhoissa sekä Valamon opistossa. 

Ikonimaalauksen pitkän historian ansiosta ikonimaalaukseen on syntynyt useita erilaisia tekniikoita ja tyylejä. Useimmiten ikonin pohjana käytetään puuta, mutta on myös mahdollista maalata se lasiin tai freskoksi. Vaikka ikonit edustavat eri aikakausia ja tekniikoita, ne on melko helppo erottaa muista uskonnollisista kuvista. Ikonin tunnistaa ikoniksi myös siitä, että siihen on merkitty, ketä pyhää tai mitä pyhää tapahtumaa se esittää. Ikoniin kuvatuilta pyhiltä löytyy sädekehä, eikä ikonia myöskään signeerata. 

Jokaiselle jotakin – näyttelyn erilaiset ikonit 

Liedon seurakunnan ikoninäyttelyn ikoneista kerrottiin kattavasti ikonien viereen asetetussa esitteessä. Näyttelyssä oli seuraavanlaisia ikoneita: triptyykki eli kolmiosainen ikoni, jossa keskellä on Georgios Voittaja ja sen molemmin puolin on kuvattu Marian ilmestys, jossa enkeli Gabriel kertoo Marialle, että hänestä tulee Vapahtajan äiti. Konevitsan Jumalanäiti on saanut nimensä alkuperäisen ikonin sijainnista. Jouluikonissa on esitetty ensimmäinen joulu, Donin Jumalanäiti on nimetty Donissa ikonin avulla tapahtuneen ihmeen mukaisesti ja Hellyyden Jumalanäiti -ikonin nimi juontaa Jeesuksen ja hänen äitinsä läheisyyteen. 

Jumalanäiti Ennusmerkissä viitataan inkarnaatioon, Jumalanäiti Palava pensas -ikonista taas löytyy evankelistat ja Jeesus lapsena lintu kädessään. Ylienkeli Mikael -ikonissa kuvataan enkeliä, ja Pyhä Pietari -ikonista löytyy peräti Aurajoki, joka oli mielestäni mielenkiintoinen yksityiskohta. Lisäksi näyttelyssä oli Käsittä tehty -ikoni, jonka nimi perustuu kertomukseen siitä, miten Jeesus kuivasi kasvonsa liinaan Getsemanen puutarhassa ja liinaan muodostui hänen kuvansa. Ristiinnaulitseminen-ikonissa kuvataan pitkäperjantaita ja Jeesuksen kärsimystä. 

Ikoninäyttely oli mielestäni hyvä esimerkki kirkkokuntien keskinäisestä hyväksynnästä ja arvostuksesta toistensa perinteitä kohtaan. Ikonit tarjoavat varmasti myös monille luterilaisille uusia mahdollisuuksia. Ikkunanäyttely on käytännönläheinen ratkaisu muulloinkin kuin korona-aikana, koska sen ääreen on vaivatonta piipahtaa esimerkiksi kävelylenkillä. Katsojaa ei jätetty yksin ihmettelemään ikonien merkityksiä, vaan esitteessä kerrottiin selvästi ikoneista ja taiteilija Vainiosta – kokemus oli siis kokonaisuudessaan erittäin positiivinen.

Lähteet

Hanganu, Gabriel (2010). Eastern Christians and Religious Objects: Personal and Material Biographies Entangled. Christ Hann & Hermann Goltz (eds), Eastern Christians in Anthropological Perspective, 33–55. Berekeley: UCP. 

Liedon seurakunnan kotisivut. Huhtikuu 2021. Ikkunoita taivaaseen – ikoninäyttely – Liedon seurakunta. 

Suomen ortodoksinen kirkko. Ikonit ja ikonimaalaus. Huhtikuu 2021. Ikonit ja ikonimaalaus. 

Kansikuvassa Margit Vainion ikoni Ylienkeli Mikael