Karvoskylän ortodoksinen rukoushuone / Nivalan ortodoksinen kirkko
Teksti: Terhi Kujala ja Paula Närhi, opiskelijat Globaali kristinusko -kurssilta 2024. Kurssista voit lukea lisää täältä.
Ortodoksinen uskonto on levinnyt Suomeen idästä. Suomen ollessa osa Venäjää, ortodoksinen uskonto juurtui Karjalaan ja itäiseen Suomeen, mutta kulkeutui Venäjältä muuttaneiden kauppiaiden, sotilaiden ja virkamiesten mukana myös tärkeimpiin kaupunkeihin, kuten Helsinkiin. Suomen ensimmäinen ortodoksinen piispanistuin perustettiin Viipuriin vuonna 1892. Suomen itsenäistyttyä ortodoksisesta kirkosta tuli vähemmistökirkko, jota alettiin kiireesti suomalaistaa. Kirkon kieleksi vaihdettiin suomi, ja kirkko siirtyi Moskovan patriarkaatin alaisuudesta Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Piispanistuin siirrettiin Sortavalaan, ja kirkon toiminta keskittyi Karjalan alueelle.
Toisen maailmansodan alueluovutusten takia Suomen ortodoksinen kirkko menetti lähes kaiken omaisuutensa. Uuden rajan väärälle puolelle jäi neljä luostaria ja 18 seurakuntaa. Rajan taakse jäivät juuri ne alueet, joilla ortodokseja oli eniten. Sen seurauksena suurin osa Suomen ortodokseista joutui evakoiksi ja heidät asutettiin eri puolille Suomea. Evakkojen mukana ortodoksisuus levisi koko maahan, ja sodan jälkeen Suomeen perustettiin 14 uutta seurakuntaa sekä rakennettiin 13 kirkkoa ja monta kymmentä rukoushuonetta. Evakot levittäytyivät ympäri Suomea, ja rukoushuoneita kohosi yllättäviinkin paikkoihin. Yksi tällainen rukoushuone rakennettiin Nivalan Karvoskylään.
Metropoliitta Panteleimon vihki Karvoskylän rukoushuoneen kirkoksi 5.8.2007. Kuva: Nivala-Seuran kotiseutuarkisto. Kuvaaja Heikki Uusitalo.
Rukoushuoneen alkuperä
Nivalan kaupunki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja valtaosa alueella asuvista ihmisistä kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Alueella on lisäksi vahvaa herännäisyyttä kuten körttiläisyyttä ja lestadiolaisuutta. Onkin ainutlaatuista, että Nivalan kaupungin Karvoskylälle on rakennettu ortodoksinen rukoushuone, joka nykyään kantaa myös nimeä Nivalan ortodoksinen kirkko.
Paikkakunnalle ortodoksisuus saapui useammasta suunnasta. Ennen toista maailmansotaa ortodoksista kosketuspintaa alueelle toivat vienankarjalaiset kulkukauppiaat. Alueelle oli myös muuttanut ortodoksisia perheitä. Talvisodan alkaessa paikkakunnalla oli evakuoituna ihmisiä Kuhmon vienalaiskylistä ja jatkosodan jälkeen alueelle asutettiin Soanlahdelta tulleita evakkoperheitä. Alueelle muuttaneilla evakoilla oli tarve vaalia ortodoksisuutta ja yhteisiä jumalanpalveluksia pidettiin seurakuntalaisten kodeissa. Paikallinen perhe lahjoitti tontin vanhan maantien varresta rukoushuoneen rakentamista varten. Siitä lähtien rukoushuoneen paikka on pysynyt samana, ja Karvoskylän rukoushuone sijaitsee kantatie 27:n varrella, Iisalmen ja Kalajoen puolivälissä.
Oma rukoushuone ja kirkko
Karvoskylän ortodoksinen tsasouna eli rukoushuone valmistui vuonna 1962. Sen suunnitteli Ilmari Ahonen ja Arkkipiispa Paavali vihki sen Kristuksen kirkastumisen muistolle. Myöhemmin 2000-luvun alkupuolella rukoushuonetta laajennettiin ja kunnostettiin. Samassa yhteydessä sen ikonostaasi uusittiin, johon Vihantilainen Elli Tiittanen maalasi ja lahjoitti maalaukset. Korjaustöiden jälkeen seurakuntalaiset toivoivat rukoushuoneen muuttamista kirkoksi. Elokuussa 2007 Metropoliitta Panteleimon ja papisto toimittivat kirkoksivihkimisliturgian, ja rukoushuone vihittiin kirkoksi. Samassa yhteydessä alttaripöytä pestiin ja sen alle kätkettiin Kreikasta Kykkon luostarista saadut marttyyri Mamaksen ja pyhittäjä Habakukin pyhäinjäännökset eli reliikit.
Toiminta
Sotien jälkeen Karvoskylän ortodoksit kuuluivat vuoteen 1952 asti Vaasan seurakuntaan. Seurakuntalaisten pyynnöstä Nivalan ortodoksit liitettiin Kiuruveden ortodoksiseen seurakuntaan, joka nykyään on osa Kuopion ortodoksista seurakuntaa.
Nivalan ortodoksikirkkoon kuuluu noin 30 ihmistä. Sen lisäksi paikkakunnalla on ukrainalaisia ja venäläisiä, jotka käyvät seurakunnan tilaisuuksissa. Kirkossa toistuvat kuukausittain ehtoopalvelus ja liturgia. Nivalan ortodoksinen kirkko toimii yhteistyössä luterilaisen seurakunnan ja muiden yhteisöjen kanssa. He järjestävät Eloseurat yhdessä luterilaisen seurakunnan ja kotiseutuyhdistyksen kanssa. Myös rukousviikolla on yhteisiä tilaisuuksia. Karvoskylän ortodoksisen kirkon takana sijaitsee luterilaisen kirkon kappeli ja hautausmaa, josta löytyy myös ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien leposijoja.
Lähteet:
Isä-Jarmolla on karjalaiset juuret. Nivala lehti 28.3.2024; 11. Kirjoittanut Liisa Ängeslevä.
Kuopion ortodoksinen seurakunta. https://ortkuopio.fi/
Suomen ortodoksinen kirkko. https://ort.fi/
Pylkkönen, J. 2016. Karvoskylän ortodoksinen kirkko. 184–185. Teoksessa Kotina Karvoskylä, 2016. Karvoskylän kyläyhdistys ry.
Kuvat:
Karvoskylän ortodoksinen rukoushuone joulukuussa 2023, Paula Närhi
Metropoliitta Panteleimon vihki Karvoskylän rukoushuoneen kirkoksi 5.8.2007. Kuva: Nivala-Seuran kotiseutuarkisto, Heikki Uusitalo.