Kirkoista ratkaisu konfliktiin Israelissa?

Kuvateksti: Kuva kuuden kirkkokunnan jakamasta Pyhän haudan kirkosta. Samat tikkaat ovat olleet kirkon ikkunan edustalla kolmesataa vuotta.

Teksti: Jere Tuononen, opiskelija Globaali kristinusko -kurssilta. Kurssista voi lukea lisää täältä.

Pyhän haudan kirkko Jerusalemin kristittyjen korttelissa on osoitus kirkkojen ekumeenisesta yhteistyöstä. Kuuden kristillisen kirkkokunnan jakaman rakennuksen ikkunassa ovat olleet samat tikkaat jo kolmen vuosisadan ajan. Kirkkokunnat eivät ole koskaan päässeet yksimielisyyteen tikkaiden siirtämisestä. Tikkaiden siirtäminen vaatii kaikkien kuuden kirkkokunnan yhteisen päätöksen. Samaan aikaan kirkot ovat päättäneet päästä yksimielisyyteen Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemisesta.

Ekumenian alkuvaiheet 1800-luvulla lähetystyön kohdemaissa johtivat vuonna 1910 Edinburghin konferenssiin, jossa muun muassa V. S. Azariah Intiasta ilmaisi huolensa länsimaisten lähetystyöntekijöiden kolonialistisesta käyttäytymisestä. Konferenssissa alkunsa saanut Kansainvälinen lähetysneuvosto alkoi ottamaan kantaa sosiaalisesta näkökulmasta muun muassa rodulliseen syrjintään.

Kirkkojen maailmanneuvosto on perustamisestaan lähtien ottanut yhä enemmän ja enemmän kantaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemoihin. Israelin ja Palestiinan konflikti on ollut 350 kirkon ekumeenisen järjestön rukouksen kohteena. Kirkkojen maailmanneuvosto on ottanut kuitenkin konfliktiin kantaa laajemminkin. Kirkkojen maailmanneuvosto tukee konfliktin ratkaisuna muun muassa Israelin siirtokunnista tulevien tuotteiden taloudellista boikotointia. Konfliktin ratkaisemisen tavoittelun lisäksi Kirkkojen maailmanneuvoston lausunnoissa on ihmisoikeuspuhetta.

Islamilainen Emoryn yliopiston professori Abdullahi Ahmed An-Na’im esittää, että ihmisoikeudet voivat olla legitiimejä kulttuurissa vain sisäisen keskustelun tuloksena. Ulkopuolisten esittämä tulkinta nähdään kulttuurissa hänen mukaansa vähintäänkin epäilyttävänä. Vuoden 2022 kansainvälisellä rukousviikolla rauhan puolesta Israelissa ja Palestiinassa Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri Ioan Saucan toiveena oli miehittämisen lakkaaminen. Toisaalta järjestö on ottanut kantaa myös Israeliin kohdistuvaa terrorismia vastaan.

Kirkkojen maailmanneuvosto on ennen kaikkea yksittäisistä kirkoista koostuva toimielin. Yhteisen kannan muodostaminen on luonnollisesti hankalaa. Vuoden 2022 kokouksessa kirkot eivät päässeet yksimielisyyteen siitä pitäisikö Israelia kutsua apartheid-valtioksi. Osa kirkoista olisi halunnut käyttää ilmaisua, mutta osa tuomitsi ilmaisun käyttämisen.

EAPPI-ohjelma ratkaisuna?

Tikkaita ei ole vieläkään saatu liikutettua. Tikkaat kuvastavat Kirkkojen maailmanneuvoston toimintatapaa Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa. Erilaisia kantoja voidaan esittää, mutta vahvaa yksimielistä päätöstä ei ole saatu aikaan asian edistämiseksi.

Kaikkein lähimmäksi yksimielistä ja tehokasta ratkaisua Kirkkojen maailmaneuvosto on tullut perustaessaan EAPPI-nimisen ohjelman vuonna 2002. Ohjelma lähettää ihmisoikeustarkkailijoita Juudeaan, Samariaan ja Itä-Jerusalemiin. Kotimaahan palattuaan ohjelman osallistujat todistavat kokemuksistaan, jotta he voisivat vaikuttaa oman maansa päätöksentekoon. Kirkkojen maailmanneuvoston EAPPI-ohjelman tavoitteena on miehittämisen lopettaminen ja rauhanomainen yhteiselo israelilaisten ja palestiinalaisten välillä. Vision edistämiseksi kummankin osapuolen on sitouduttava ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Miten merkittävästi kristilliset kirkkokunnat voivat toisaalta vaikuttaa islamilaisten ja juutalaisten maailmoiden välisessä konfliktissa? Voivatko kristilliset kirkot saada aikaan muutosta Israelin ja Palestiinan hallinnon sisäisessä toiminnassa?

Kirkot poliittisella kentällä

Ekumeenisen kannanoton tavoitteena on vaikuttaa kristillisten yhteiskuntien päätöksentekoon ja asenneilmapiiriin. Valtiolliset toimijat ovat Ahmed An-Na’imin ajattelun mukaan ulkopuolisia toimijoita, joiden on vaikea vaikuttaa kansojen suhtautumiseen ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeuksien määrittäminen ja kunnioittaminen lähtee maan sisäisestä kulttuurinmuutoksesta.

Jos kirkkojen tavoitteena on sorron poistaminen maailmasta, niin asia ei ole niin yksinkertainen kuin miltä päälle päin näyttää. Miehityksen lopettaminen voi toteutua ainoastaan, mikäli palestiinalaiset suostuvat kahden valtion ratkaisuun. Rauha vaatii vielä enemmän, nimittäin muun muassa Iranin tukeman terrorismin lopettamista. Konfliktissa on osapuolia, joille konfliktin jatkuminen on edullista.

Toisaalta sorron määritelmä on ei ole selvä. Kumpikin osapuoli käyttää tunnelatautuneita määritelmiä omaksi edukseen tosiseikoista huolimatta. Israel on esimerkiksi purkanut useita rakennuksia, joihin ei ollut haettu rakennuslupaa. Toisaalta Palestiinan viranomainen ei ole rakentanut alueidensa asukkaille riittävää infrastruktuuria. Kumpi näistä on kirkkojen mielestä sortoa? Perustuuko kirkkojen kanta sopimuksiin ja lainsäädäntöön vai arkiajatteluun oikeudenmukaisuudesta?

Kirkkojen maailmaneuvosto astuu poliittiselle kentälle. Tosiasioiden huomioimisen sijaan kirkkojen on helppo asettua yleisen mielipiteen taakse. Poliittinen aktivismi kuitenkin ennemmin jakaa kuin yhdistää. Ekumeeninen keskustelu on toisaalta ainakin tunnistanut erimielisyyden kohteita, mikä on ensiaskel yhteyden saavuttamiselle.

Ekumeeninen kanssakäyminen kirkkojen Israelin ja Palestiinan konfliktia koskevista erimielisyyksistä on hedelmällistä. Kirkkojen maailmanneuvoston tulisi kuitenkin toimia alustana huolelliselle ja monipuoliselle tosiasioiden selvittämiselle. Kannanottaminen kokouksissa ja yksittäisten henkilöiden toimesta on kuitenkin poliittista aktivismia.

Kirkkojen maailmanneuvoston tulisi päättää, voiko se ekumeenisena järjestönä tuottaa toimivia poliittisia vastauksia vai tulisiko sen toimia keskustelualustana konfliktia koskeville erimielisyyksille. Tikkaat ovat edelleen ikkunalla.

Lähteet:

Twining W. (2009). General Jurisprudence. Cambridge: University Printing House.

Kee-Fook Chia E. (2015). Ecumenical Pilgrimage toward World Christianity. Theological Studies, 76(3), 503–530

World Council of Chruches. Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel. Haettu 12.4.2023 osoitteesta https://www.oikoumene.org/what-we-do/eappi

World Council of Chruches. WCC invites World Week for Peace in Palestine and Israel, highlights “Faith, Hope and Love in Action”. Haettu 12.4.2023 osoitteesta https://www.oikoumene.org/news/wcc-invites-world-week-for-peace-in-palestine-and-israel-highlights-faith-hope-and-love-in-action

World Council of Churches. WCC Central Committee Statement on Threats to a Just Peace in Israel and Palestine, and to the Christian Presence in the Holy Land. Haettu 12.4.2023 osoitteesta https://www.oikoumene.org/resources/documents/wcc-central-committee-statement-on-threats-to-a-just-peace-in-israel-and-palestine-and-to-the-christian-presence-in-the-holy-land

World Council of Churches. WCC condemns attacks in Israel, expresses solidarity. Haettu 12.4.2023 osoitteesta https://www.oikoumene.org/news/wcc-condemns-attacks-in-israel-expresses-solidarity

World Council of Churches. WCC Policy on Palestine and Israel 1948-2016 (summary). Haettu 12.4.2023 osoitteesta https://www.oikoumene.org/resources/documents/wcc-policy-on-palestine-and-israel-1948-2016-summary

CNE.news (2022). World Council of Churches refuses to call Israel an apartheid state. Haettu 12.4.2023 osoitteesta https://cne.news/article/1683-world-council-of-churches-refuses-to-call-israel-an-apartheid-state

Kuva: Jere Tuononen