Kristinusko Etelämantereella – Rahtikontti- ja jääkirkkoja

Teksti: Janita Lindholm, opiskelija “Globaali kristinusko” -kurssilta. Kurssista voi lukea lisää täältä.

Kristinuskoa pidetään yleisesti globaalina uskontona. Kuten uskontojen levinneisyyttä käsittelevistä kartoista näkee, kristinusko on maailman suurin ja laajalle levinnein uskonto. Kartoista jätetään kuitenkin hyvin usein täysin ulkopuolelle yksi manner, Etelämanner eli Antarktis. Itseäni onkin usein jäänyt mietityttämään, että onko Etelämantereella kristinuskoa ja jos on, millä tavalla se esiintyy näinkin erikoisessa kontekstissa. 

Kristityt ja kirkot Etelämantereella

Täytyy muistaa, että Etelämanner jää kartoissa ja tilastoissa ulkopuolelle siksi, että siellä ei ole omaa pysyvää asutusta. Kukaan Etelämantereella asuva ei ole Etelämantereen kansalainen vaan edustaa omaa valtiotaan. Miten kristinusko kuitenkin mahdollisesti näkyy mantereella siitä huolimatta? Eri mailla on Antarktiksella omia pysyviä tukikohtiaan, ja mantereella sekä sen saarilla arvioidaan olevan jatkuvasti noin 1000–5000 asukasta. Kristittyjen tarkkaa määrää mantereella on vaikea laskea pysyvän asutuksen puutteen takia, mutta The Association of Religion Data Archives arvioi mantereella tilapäisesti asuvista noin 70 prosentin olevan uskonnoltaan kristittyjä. Missä kyseiset kristityt pääsevät halutessaan harjoittamaan uskontoaan?

Etelämantereelta löytyy kuin löytyykin kirkkoja sekä muita kristillisiä monumentteja. Etelämantereen valtavasta koosta huolimatta sieltä ja sitä ympäröiviltä saarilta löytyy kuitenkin vain 8 virallista kirkkoa. Erityisesti katolinen kirkko sekä ortodoksiset kirkot ovat edustettuina. Kristinuskon sopeutuminen Etelämantereen ympäristöön näkyy erityisesti itse kirkkorakennuksista. Kirkot on rakennettu erilaisista kestävistä materiaaleista, kuten hirrestä tai rahtikonteista. Kovin usein ei meillä päin tule nähtyä kirkoksi muutettua rahtikonttia. Mantereelta löytyy myös erikoisuutena katolinen jäästä rakennettu luolakirkko, joka on samalla myös maailman eteläisin pyhitetty paikka, kaikista maailman uskonnoista. Jotkut kirkot saattavat palvella myös muihin uskontoryhmiin kuuluvien tarpeita, sillä kaikilla ei välttämättä ole alueella omia rakennuksia. Kirkoissa voidaan, vaikkakin erittäin harvakseltaan, myös pitää Etelämantereella oleskelevien tutkijoiden häitä. 

Kirkkojen ja monumenttien merkitys

Kirkot ovat Etelämantereella suosittuja vierailukohteita sekä tutkijoiden että turistien keskuudessa. Vierailijoita on kirkosta riippuen vuosittain jopa tuhansia, joka on asukasluvun huomioiden mielestäni suuri kävijämäärä. Koska alueella ei varsinaisesti ole paljoa erilaisia virikkeitä tai ylimääräistä hälinää, ihmiset saattavat mielellään siirtää ajatuksiaan omaan henkiseen hyvinvointiinsa ja uskonnollisuuteensa. Kirkot myös tarjoavat tukea ihmisille, jotka saattavat elää kaukana perheistään. Kirkkojen lisäksi Antarktikselta löytyy myös kaksi kuuluisaa kristillistä monumenttia. Ensimmäinen Etelämantereelle pystytetty risti ”Vince’s Cross” on pystytetty jo vuonna 1902 ja seisoo edelleen pystyssä. Risti on pystytetty kuolleen merimiehen muistolle. Toinen kuuluisa monumentti on Neitsyt Maria -patsas, joka tunnetaan parhaiten nimellä ”Roll Cage Mary”. Myös tämä monumentti on pystytetty kuolleen merimiehen muistolle. Näiden monumenttien perusteella voi olettaa, että myös kristillisiä hautausperinteitä on kunnioitettu mantereella.

Mielestäni voi sanoa, että kristinusko näyttää todella olevan globaali uskonto, vaikuttaen kaikilla seitsemällä maanosalla. Etelämanner on hyvä esimerkki siitä, että kristillisiä perinteitä pystytään sovelletusti vaalimaan, vaikka kuinka erikoisissa olosuhteissa. Puhuttaessa kristinuskon hiljattaisesta siirtymisestä kohti globaalia etelää, ei tietenkään tarkoiteta Etelämannerta, mutta mielestäni ei vaikuta siltä, että sitä välttämättä tarvitsee kokonaan sivuuttaa. On mielenkiintoista seurata, miten kristinuskon asema ajanmittaa kehittyy tällä jäisellä mantereella. Antarktiksen kristilliset kirkot ovat myös todisteita siitä, että vanha merimiesten sanonta ”Below 50 degrees South there is no law; Below 60 degrees South there is no God” ei vaikuta pitävän paikkaansa.

Lähde:

Church Times: God in a cold climate – https://www.churchtimes.co.uk/articles/2020/27-march/features/features/god-in-a-cold-climate – luettu 26.4.2020

Kuva: unsplash.com