Merkityksellisyyden etsintää uskonnollisuudesta

Teksti: Saara Eskelinen, opiskelija “Globaali kristinusko” -kurssilta. Kurssista voi lukea lisää täältä.

Elämän merkityksellisyyden kaipuu koettelee perinteistä suhdetta uskonnollisuuteen. Merkitykset rakentuvat aiempaa enemmän henkilökohtaisten valintojen pohjalta. Nykyajan uskonnollisuudessa on tilaa erilaisille näkemyksille. Erityisesti viime vuosikymmeninä kokemuksellisuutta painottavat ja karismaattiset kristinuskon muodot ovat osoittautuneet vetovoimaisiksi. Myös henkisyyden erilaiset muodot kiinnostavat.

Arkistuva kristinusko

Ihmisen elämää on kutsuttu erämaavaellukseksi. Kun aikaisemmin vaellus on kulkenut pitkin tuttuja polkuja, tänä päivänä reitti valitaan itse. Monen kristityn elämä rakentuu kristillisen kalenterin ympärille. Siihen kuuluvat joulu, sen jälkeinen paaston aika, pääsiäisen hiljainen viikko ja Jeesuksen ylösnousemuksen mukana tuoma riemu, joka huipentuu helluntain juhlaan. Silloin muistellaan Pyhän Hengen vuodattamista opetuslapsille. Yhä useamman kristitynkin on kuitenkin vaikea samaistua Raamatun tarinoihin. Kristilliset perinteet ja opit ovat muuttuneet arkipäiväisiksi, ja niiden alkuperä ei ole enää tuoreessa muistissa.

Pyhäpäivänä tai sunnuntaina ei valita jumalanpalvelusta, vaan ne ovat muuttuneet vapaapäiviksi. Jeesuksen ylösnousemuksen sijaan pääsiäisenä iloitaan kevään tulosta. Tarina Jeesuksen ratsastamisesta Jerusalemiin kyllästyttää, se on kuultu jo niin monta kertaa. Itse tapahtumastakin on jo kauan aikaa. Mielessä on kysymys, voiko tarina olla tosi. Tarinoihin liittyvät mysteerit eivät avaudu, joten niistä ei löydetä yhteyttä omaan elämään. Tämä näkyy luterilaisen kirkon jäsenmäärän laskuna. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus koko väestöstä on vähentynyt 2008 – 2018 välisenä aikana 10,86 %.

Henkisyyttä etsimässä

Länsimaisessa ajattelussa vaikutti pitkään ihmiskuva, jonka mukaan ihmisen henkiset ja fyysiset ominaisuudet ovat toisistaan erilliset. Tiedon merkitystä painotettiin ja uskonnontutkimuksessa ennustettiin uskontojen loppumista vielä 1900-luvun lopulla. Toisin kuitenkin kävi. 2000-luku on tuonut uusia ulottuvuuksia uskonnollisuuteen. Länsi on ottanut vaikutteita idästä. Erillisyyden sijaan on ryhdytty korostamaan mielen ja kehon ykseyttä. Kehon ja mielen muodostama kokonaisuus tuottaa kokemuksia ja henkistä hyvinvointia, mitä halutaan lisää.

Kun perinteinen kristillisyys ei ulotu kokemuksellisuuteen, henkisen etsijän kaipuuseen vastaavat monet uushenkisen uskonnollisuuden muodot. Yhdistelemällä vanhoja uskonnollisia perinteitä uusiin henkisiin virtauksiin, tavoitellaan eheää minuutta osana universumia. Yhteyttä otetaan rohkeammin tuonpuoleiseen. Ihmisen parantumiseen uskotaan energian tai henkisen harjoittelun avulla. Enkeleitä kutsutaan nimellä tai meditaatiossa tavoitellaan kokemuksia korkeammista tietoisuuden tasoista. Taivaskaan ei ole rajana, kun etsijä astuu uushenkisyyden kentälle.

Luonto tarjoaa hiljentymisen paikkoja

Pysähtyminen ja hiljentyminen ovat aikamme avainsanoja. Kun aikaisemmin pyhäpäivä merkitsi lepopäivää, nyt levätään itselle sopivana päivänä. Perinteisen kirkkorakennuksen sijaan luonto tarjoaa monelle paikan, jossa on lupa hiljentyä ja pysähtyä isojen kysymysten äärelle. Henkinen ja fyysinen ovat läsnä ilman tarinoita. Raaka ilma tai pehmeä tuuli tuntuvat. Korviin kantautuu lintujen viserrys, ja pusikosta hyppää pelästynyt kauris. Luonto tarjoaa kokemuksia ja siellä voi tuntea yhteyden ympäröivään luontoon. Erämaavaellukselle pääsevät mukaan kaikki halukkaat.

Kokemuksia ja yhteisöllisyyttä

Kokemuksellisuus siirtyy myös kristillisyyteen. Tästä esimerkkinä on karismaattisen kristillisyyden suosion nousu. Karismaattiset liikkeet korostavat Pyhän Hengen ja armolahjojen merkitystä elämässä. Kokouksissa todistetaan parantumisen ihmeitä. Henkilökohtainen jumalasuhde on merkityksellinen ja opastusta elämään haetaan uskonnollisuudesta. Moni valitsee elämän kokemuksellisuutta tarjoavan yhteisön parissa. Luonnon ja uushenkisyyden tavoin myös karismaattinen kristillisyys tarjoaa ykseyden ja yhteyden kokemuksia.

Uskonnollisuus tuo merkitystä elämään

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että tavallinen arki sellaisenaan ei riitä kaikille ihmisille. Moni etsii syvempiä merkityksiä elämään ja haluaa olla osa suurempaa kokonaisuutta. Yhteyttä merkitykselliseen tavoitellaan kokemusten kautta. Perinteisessä kristillisyydessä tämä puoli on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sen sijaan kokemuksellisemmat ja henkisemmät uskonnollisuuden muodot vastaavat kaipuuseen paremmin. Vaihtoehtoja on paljon. Erämaavaellus voi olla henkinen, syvästi karismaattinen tai jotain siltä väliltä. Se voi olla sekoitus eri muotoja tai turvautua perinteisiin kristillisiin muotoihin.

Kuvat: Saara Eskelinen (Kalannin Pyhän Olavin kirkko 4.4.2021; Lautvesi 4.4.2021)

Lähteet:
Kirkon jäsenyys 2018 [sähköinen tietoaineisto] Kirkon tutkimuskeskus [viitattu: 17.5.2021]. Saantitapa: https://public.tableau.com/profile/kirkon.tutkimuskeskus#!/vizhome/Kirkkoonkuuluvuus2018/Kirkkoonkuuluvuus2018