Ortodoksisuuden rooli kolttasaamelaisten kulttuurissa

Teksti: Veera Lehtiö ja Aada Virtanen, opiskelijat Globaali kristinusko -kurssilta 2024. Kurssista voit lukea lisää täältä.

Suomessa on kolme eri saamelaisryhmää: pohjoissaamelaiset, inarinsaamelaiset sekä kolttasaamelaiset. Kolttasaamelaisia on eri lähteiden mukaan Suomessa noin 500–700 henkilöä. Heidän asuinalueensa sijaitsevat pääosin Inarin kunnan Sevettijärven ja Nellimin kylän läheisyydessä. Kolttasaamelaiset eroavat muista saamelaisista heidän uskontonsa takia, sillä he edustavat ortodoksisuutta ja muut ryhmät luterilaisuutta. He ovat vähemmistökansaa niin saamelaisten kuin ortodoksienkin piirissä. Kolttasaamelaiset kokevat, että uskontoa ei voi erottaa kolttalaisuudesta, vaan ne ovat yhtä ja samaa. Se kertookin siitä, kuinka tärkeä osa ortodoksisuus on kolttalaisten omaa identiteettiä ja kulttuuriperintöä ja kuinka se näkyy heidän jokapäiväisessä arjessansa. Käsittelemme tekstissämme sekä uskonnon historiaa sekä sen nykypäivän merkitystä.  

Historia 

Kolttasaamelaisten ja ortodoksisuuden välinen suhde on alkanut jo 1500-luvulta, jolloin ensimmäiset kristilliset piirteet ja perinteet saapuivat venäläisten munkkien mukana. He suorittivat kolttien käännyttämisen, johon liittyikin paljon ongelmallisia piirteitä. Kolttasaamelaiset joutuivat luopumaan monista heille tärkeistä kulttuurisista piirteistä kuten joikaamisesta, koska se nähtiin pakanallisina. Kolttasaamelaiset joutuivatkin pakkosuomalaistamisen piiriin, joka on voitu nähdä myös “sivistykseen” ja “länsimaalaisuuteen” käännyttämisenä. Suomalaiset kokivat, etteivät kolttien kieli ja kulttuuri sopinut yhteiskunnan normeihin.  

Ortodoksisuuden tärkeimmät tekstit ovat käännetty kolttasaameksi ja vuonna 1983 julkaistiin ensimmäinen painos koltan kielellä kirjoitettuja kirkkolaulutekstejä. Kirkkoslaavi toimi tätä ennen pitkään kirkkojen virallisena kielenä. Muita kirkollisia tekstejä kolttasaameksi käännettynä ovat Johanneksen evankeliumi, Ortodoksisen kirkkotiedon kirja ja Johannes Khrysostomoksen liturgiateksti. Kirkon jumalanpalvelustekstit ja kirkkolaulut mahdollistavat saamenkieliset jumalanpalvelusten toimittamisen ja Ortodoksisen kirkkotiedon käsikirja auttaa uskonnollisen perinteen välittämisen eri-ikäisille koltille.  

Koltille tärkeät ortodoksiset kirkot sijaitsevat Sevettijärvellä, Ivalossa ja Nellimissä sekä kappeli Keväjärvellä. Näiden lisäksi monissa kolttalaisten kylissä sijaitsee oma rukoushuone. Yksi tärkeimmistä uskonnollisista rakennuksista on kuitenkin Petsamon eli Pyhän Kolminaisuuden luostari. Se toimii kolttalaisille tietynlaisena hengellisenä kotina ja tukikohtana. Se perustettiin vuonna 1533 Trifon Petsamolaisen toimesta. Samana vuonna Trifon vihitiin munkiksi ja luostari kirkon käyttöön. Luostarilla on ollut värikäs historia luostaritoiminnan katkeamisen sekä uudelleen rakentamisen kanssa.  

Uskonnolla ja juuri ortodoksisuudella on ollut merkittävä rooli kolttasaamelaisten kulttuurin ja perinteiden ylläpitämisessä. Saamelaisten joutuessa vaikeaan evakkotilanteeseen Petsamon alueen menetyksen yhteydessä ortodoksisuus toi heille turvaa ja pysyvyyttä. Menetysten jälkeen heille jääneet alueet eivät enää riittäneet entisen elämän muodoille. Täten heidän arkensa koki paljon muutoksia, ja johonkin tarvitsi tukeutua. Sodan ja uudelleenasuttamisen myötä koltat joutuivat pois aiemmilta asuinalueiltaan, ja heihin kohdistui paljon arvostelua ja epäluuloja sekä kielen että uskontonsa vuoksi. Alueiden menetykset johtivat heidän keskuudessaan erinäisiin identiteettikriiseihin, mutta identiteetin sitominen uskontoon auttoi heitä selviytymään. Ortodoksisuudesta muodostuikin koltille eräänlainen “kulttuurinen liima.” 

Nykypäivä 

Trifon Petsamolainen toimii kolttien yhtenä tärkeimpänä suojeluspyhimyksenä ja onkin suuresti kunnioitettu hahmo. Tämän tärkeän henkilön kunniaksi kolttasaamelaiset ovatkin pitäneet erilaisia juhlapyhiä. Vuosittain elokuussa järjestetään Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellus. Se päättyy Neideniin Norjaan, jossa järjestetään vedenpyhitysjuhla. Se suoritetaan usein avoimen veden äärellä, kuten esimerkiksi tässä kohtaa järven luona. Vedenpyhityksessä vesi pyhitetään Pyhän hengen armovoimalla. Joka elokuu kokoontuu koltat Näätämöön Pyhän Georgioksen rukoushuoneen ympäristöön viettämään Trifon Petsamolaisen juhlaa. Samaan paikkaan kokoonnutaan 15.12. viettämään Sevettijärven kirkon praasniekkaan eli temppelijuhlaan. Juhlaa vietetään yleensä sen ortodoksisen pyhän kunniaksi ja muistoksi. 

Trifonin pyhiinvaellukseen kuuluu Näätämössä vanhalla kolttahautausmaalla järjestettävä vainajien muistopalvelus eli panihida. Sata vuotta sitten hautausmaalta vietiin vainajien jäänteitä tutkimustarkoituksiin Osloon. Heidän luunsa palautettiin alkuperäisille leposijoilleen vasta vuonna 2011. Nämä lähes sata vainajaa ovat nyt lepäämässä suuressa joukkohaudassa. Hauta on niin sanottu suuri kukkula, jonka laella juhlaa vietetään. Palvelus itsessään on tavallinen ortodoksinen vainajien muistopalvelus, mutta paikka ja sen historia antavat läsnäolijoille ainutlaatuisen merkityksen ja kokemuksen.  Kolttasaamelaisten kotiseurakunta, Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta, on toiminnaltaan aktiivinen ja järjestää jumalanpalvelusten ja liturgioiden lisäksi myös paljon muuta ohjelmaa kaiken ikäisille. Ortodoksinen kirkko on toiminnaltaan ainoa instituutio, joka on säännöllisesti mukana kolttien historian ja nykypäivän muistamisessa. Se ritualisoi kolttien kokemat menetykset ja traumaattisen historian, jotta se ei koskaan unohtuisi. Koltat ovat ortodoksisuudelle siis yhtä merkityksellisiä kuin ortodoksisuus koltille.  

Lähteet:

Capdeville, Sophie Alix (2018). Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistön alkuperäiskansa: kolttasaamelaiset. Ortodoksia, 130–132. https://journal.fi/ortodoksia/article/view/129955/78602  

Oktavuohta Saamelaistietoa opetukseen: Kolttasaamelaiset. https://www.oktavuohta.com/kolttasaamelaiset Viitattu 13.4.2024. 

Ortlappi.fi: Toiminta https://www.ortlappi.fi/seurakunnan-toiminta/toimintaryhmat/ Viitattu 7.5.2024 

Ortodoksi.net: Koltat. https://www.ortodoksi.net/index.php/Koltat Viitattu 12.4.2024. 

Talvikylä kolttakulttuurikeskus: Uskonto. Viitattu 13.4.2024. https://www.kolttasaamelaiset.fi/kolttakulttuuri/uskonto/ 

Vuola, Elina (2019). Ortodoksiset kolttasaamelaiset ovat kahden vähemmistön vähemmistö. Katsomukset.fi  https://katsomukset.fi/2019/11/13/ortodoksiset-kolttasaamelaiset-ovat-kahden-vahemmiston-vahemmisto/ Viitattu 12.4.2024. 

Kuva: Ron Lach. Ilmainen Pexels-kuvapankki: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-kirkko-risti-lapsi-10629787/