-
Paluu pyhään laaksoon
Read moreTeksti: Jere Lehtonen ja Asser Lahti, opiskelijat Globaali kristinusko -kurssilta 2024. Kurssista voit lukea lisää täältä. Naantalin vanhankaupungin kupeessa sijaitseva komea, valkoinen kirkko on monessa mielessä merkittävä Suomen kirkkorakennusten joukossa. Kyseessä on maamme toiseksi suurin kivikirkko, josta teki huomionarvoisen sen yhteydessä myöhäiskeskiajalla toiminut birgittalaisluostari. Historiallisen taustansa puolesta se ainutlaatuisesti edustaa katolista perintöä maassa, jonka uskonnollinen kenttä on leimallisesti protestanttinen. […]
-
Paavi Franciscus – muutoksen ääni etelästä
Read moreTeksti: J. Maria Ruohomäki, opiskelija Globaali kristinusko -kurssilta 2024. Kurssista voit lukea lisää täältä. Sellainen globalisaatio, joka yhdenmukaistaa,on pohjimmiltaan imperialistinen. Kulttuurinen monimuotoisuus on säilytettävä. Paavi Franciscus Paavi Franciscus eli Jorge Mario Bergoglio, on ensimmäinen latinalaisamerikkalainen ja jesuiittaveljeskunnan jäsen roomalaiskatolisen kirkon johtajana. Hän syntyi Buenos Airesissa, Argentiinassa, 17. joulukuuta 1936, ja hänet valittiin paaviksi 13.maaliskuuta 2013 paavi Benedictus XVI:n jälkeen. […]
-
Karvoskylän ortodoksinen rukoushuone / Nivalan ortodoksinen kirkko
Read moreTeksti: Terhi Kujala ja Paula Närhi, opiskelijat Globaali kristinusko -kurssilta 2024. Kurssista voit lukea lisää täältä. Ortodoksinen uskonto on levinnyt Suomeen idästä. Suomen ollessa osa Venäjää, ortodoksinen uskonto juurtui Karjalaan ja itäiseen Suomeen, mutta kulkeutui Venäjältä muuttaneiden kauppiaiden, sotilaiden ja virkamiesten mukana myös tärkeimpiin kaupunkeihin, kuten Helsinkiin. Suomen ensimmäinen ortodoksinen piispanistuin perustettiin Viipuriin vuonna 1892. Suomen itsenäistyttyä ortodoksisesta kirkosta tuli vähemmistökirkko, […]
-
Opus Dei – katolinen järjestö myyttien takana
Read moreWienin Pyhän Pietarin kirkossa on alttari, jonka yksityiskohdasta löytyy pyhimykseksi julistettu Opus Dein perustaja Josemariá Escrivá. Opus Dein asema on määritelty katolisessa kirkkolaissa eli kaanonissa, joten se on osa katolista kirkkoa. Teksti: Eveliina Portnoj, opiskelija Globaali kristinusko -kurssilta 2024. Kurssista voit lukea lisää täältä. Kun Dan Brownin Da Vinci -koodi julkaistiin vuonna 1999, syttyi valtava populaari kiinnostus katolista järjestöä […]
-
Ortodoksisuuden rooli kolttasaamelaisten kulttuurissa
Read moreTeksti: Veera Lehtiö ja Aada Virtanen, opiskelijat Globaali kristinusko -kurssilta 2024. Kurssista voit lukea lisää täältä. Suomessa on kolme eri saamelaisryhmää: pohjoissaamelaiset, inarinsaamelaiset sekä kolttasaamelaiset. Kolttasaamelaisia on eri lähteiden mukaan Suomessa noin 500–700 henkilöä. Heidän asuinalueensa sijaitsevat pääosin Inarin kunnan Sevettijärven ja Nellimin kylän läheisyydessä. Kolttasaamelaiset eroavat muista saamelaisista heidän uskontonsa takia, sillä he edustavat ortodoksisuutta ja muut ryhmät […]
-
Uskon ja yhteisön kokemuksellisuus helluntailaisuudessa
Read moreTeksti: Siru Huhtala, opiskelija Globaali kristinusko -kurssilta 2024. Kurssista voit lukea lisää täältä. Nykypäivänä uusiin ihmisiin tutustutaan niin kasvotusten kuin sosiaalisen mediankin kautta. Monet omat uudet tuttava- ja kaverisuhteeni ovatkin saaneet alkunsa suosituilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Instagramissa, TikTokissa ja X:ssä. Ihmisillä on tapana kirjoittaa itsestään, kiinnostuksen kohteistaan ja elämistään sosiaalisten medioiden biografioissa, joissa monesti törmää milloin mihinkin kirjoituksiin, […]
-
Yhdysvaltalaiskristittyjen abortinvastustajien käyttämät kielellisen vaikuttamisen keinot ja uskontoon vetoavat perustelut
Read moreTeksti: Lilli Holma ja Katarina Prusila, opiskelijat Globaali kristinusko -kurssilta 2024. Kurssista voit lukea lisää täältä. Abortti on ollut ja tulee todennäköisesti aina olemaan yksi kristinuskon sisäisistä ikuisuuskysymyksistä. Viime vuosina se on kuitenkin noussut poikkeuksellisen ajankohtaiseksi aiheeksi mediassa Yhdysvaltojen osavaltioiden aborttilainsäädäntöön liittyvien muutosten seurauksena. Aiheesta ovat uutisoineet muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat. Erityisesti monet kristinuskon sisäiset suuntaukset, liikkeet ja järjestöt […]
-
Kristillisyys rantautuu K-poppiin
Read moreTeksti: Aada Tuunanen ja Sara Heljanko, opiskelijat Globaali kristinusko -kurssilta 2024. Kurssista voit lukea lisää täältä. Maailmanlaajuisesti katsottuna Etelä-Korea on Yhdysvaltojen tapaan erittäin tärkeää protestanttisen kristinuskon alue. Tämän voi huomata maan sisällä olevista monista eri kristillisistä suuntauksista, jotka ovat usein aika pieniä sekä tunnettuja ulkomaille suuntautuneesta lähetystyöstään. Kristinuskon vaikutuksen lisäksi myös korealainen populaarikulttuuri vaikuttaa yhteiskunnan tasolla laaja-alaisesti. Sitä ammentavat niin kristityt […]
-
Heinolan ortodoksinen Juliana-yhteisö ja platoninen kauneus
Read moreTeksti ja kuva: Henna Paasonen Olen uskontotieteilijä ja asun Heinolassa ortodoksisessa Juliana-yhteisössä. Olen itse ortodoksisen kirkon jäsen. Yhteisön miljöö ja sen asukkaat ovat olleet ratkaisevassa asemassa viihtymisessäni yhteisössä. Yhteisö ja samalla tontilla sijaitseva Heinolan ortodoksinen kirkko tuottavat minulle esteettistä mielihyvää. Olen pohtinut tätä tutkimalla nimenomaan Platonin kauneuskäsitystä. YHTEISÖN SUUNNITTELUSTA JA SYNTYVAIHEISTA Lahden ortodoksinen seurakunta oli […]
-
Luterilaisuus ja pohjoismainen hyvinvointimalli
Read moreTeksti: Linda Toivonen, opiskelija ”Globaali kristinusko” -kurssilta. Kurssista voit lukea lisää täältä. Pohjoismaat ovat olleet kaikkien elämänlaatua ja yleistä onnellisuutta ja hyvinvointia mittaavien listojen kärjessä useiden vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi YK:n Inhimillisen kehityksen indeksin listassa (UNDP 2021) ja Onnellisuusraportissa (WHR 2022) Pohjoismaat sijoittuvat kolmen parhaan joukkoon. Korkean sijoituksen sanotaan johtuvan niiden sosiaalidemokraattisesta hyvinvointivaltiomallista, joka tunnetaan myös pohjoismaisena […]