-
FT Pekka Tolonen: Maallikkojen uskonnollisesta kääntymyksestä 1100-luvun Ranskassa
Read moreFT Pekka Tolonen pitää CSCC:n kuukausiesitelmän torstaina 4.3. klo 14-16 Zoomissa. Alustuksen otsikko on: “Maallikkojen uskonnollisesta kääntymyksestä 1100-luvun Ranskassa” Abstrakti: 1000-luvun gregoriaanisen kirkkoreformin jälkeisessä hengellisessä ilmapiirissä tapahtui muutoksia, mikä näkyi 1100-luvulla toisaalta uusina uskonnollisina järjestöinä, mutta myös maallikkojen hengellisenä aktivoitumisena ja pyrkimyksenä täydellisempään kristilliseen elämään. Herbert Grundmannin vanhan ja edelleen päälinjoissaan pitävän näkemyksen mukaan osan […]
-
VTT, TM Ville Niittynen: Runoilija on runoilija, mutta kansallisrunoilija on poliittinen termi
Read moreCSCC:n helmikuun kuukausiesitelmän pitää VTT, TM Ville Niittynen otsikolla “Runoilija on runoilija, mutta kansallisrunoilija on poliittinen termi” Esitelmä pidetään Zoomissa. Abstrakti: VTT, TM Ville Niittynen tutki v. 2020 tarkastetussa, poliittisen historian alaan kuuluneessa väitöskirjassaan J. L. Runebergin (1804-1877) pietismin vastustusta. Kansallisrunoilijan maailmankielteistä herätyskristillisyyttä vastaan suuntaama kritiikki kumpusi hänen kristillisestä maailmankatsomuksestaan, filosofisista näkemyksistään sekä yhteiskunnallista ja […]
-
Pahat henget pyhimysten haudoilla
Read moreKeskiaikaisilla kristityillä oli lukuisia syitä lähteä pyhiinvaellukselle. Hartaudenharjoittamisen ohella esimerkiksi kauppamatka, poliittiset syyt tai vain halu nähdä uusia paikkoja saattoivat olla toivioretkien taustalla. Hengellisistä syistä pyhimyksen haudalla matkanneet olivat liikkeellä usein pyytääkseen pyhimykseltä ihmeparanemista tai kiittääkseen jo saamastaan avusta. Varsinkin varhaiskeskiajalla pyhimyksen haudat olivat eräänlaisia paranemiskeskuksia, joissa reliikkien pyhä voima paransi erilaisista vaivoista kärsiviä avunanojia. […]
-
Pyhiinvaelluksella ennen ja nyt
Read morePYHIINVAELLUKSELLA ENNEN JA NYT 23.10.2020 Lähes kaikilla suurilla uskonnoilla on yksi tai useampia pyhiinvaelluskohteita. Kristinuskon piirissä pyhiinvaellukset suuntautuivat aluksi Jeesuksen elämän merkittäville paikoille sekä marttyyrien ja apostolien haudoille. Ajan mittaan katolisen kirkon piirissä suosioon nousivat myös paikat, joissa Neitsyt Marian oletettiin ilmestyneen. Ortodoksikirkon piirissä pyhiinvaelluskohteiksi vakiintuivat jo varhain luostarit. Pyhiinvaeltajat eroavat muista matkailijoista valitsemalla matkakohteekseen […]
-
Pyhiinvaeltajien kuningatar
Read more1800-luvun loppupuolella filosofi ja historioitsija Hippolyte Taine (1828-1893) kuvasi kokemaansa ja näkemäänsä pyhän Radegundin (k. 13. elokuuta 587) haudalla Poitiers’ssa teoksessaan Carnets de voyage: Notes sur la province, 1863-1865 (Pariisi 1897): ”300 000 ihmisen lasketaan vierailevan Pyhän Radegundin haudalla joka vuosi. Pyhimyksen juhlapäivänä elokuussa heitä on niin pajon ja he ovat yleensä niin köyhiä, että he […]
-
Kaunis sana ja sen vaikuttavuus
Read moreIhmisiä kehotetaan näin korona-aikaan hymyilemään vastaantulijoille. Sitä olen tullut kokeilleeksi, ja tässäkin pätee vanha totuus: ”Sitä saa mitä tilaa”. Eli jos katsoo vastaantulijaa ja hymyilee, hän yleensä vastaa hymyyn – jos nostaa katseensa varpaankärjistään. Hyvän mielen joka tapauksessa saa palkakseen. Varmaan kumpikin. ”Äiti” on mielipidekyselyjen mukaan suomen kielen kaunein sana. Vastaajina eivät ole olleet fonetiikan, […]
-
Kristinusko ja korona
Read more“Suojeleeko pyhä Corona pandemiasta kärsiviä?” “Kristityt juhlivat pääsiäistä eristyksissä.” “Pappi kuoli annettuaan hengityslaitteen nuoremmalle potilaalle.” Kristinusko on ollut näkyvillä viimeaikaisten koronauutisten otsikoissa. Koronaviruspandemia vaikuttaakin monin tavoin myös uskonnon ja henkisyyden kentällä. Uskonnonharjoittamiseen niin kristillisissä kuin muissakin perinteissä on pika-aikataululla löydetty uusia fyysisen läsnäolon korvaavia menetelmiä. Katolisissa seurakunnissa eri puolilla maailmaa messujen vakiokävijöiden valokuvia on liimattu […]
-
Usko, toivo ja päätöksenteko – kristinusko eduskunnassa
Read moreVoiko kansanedustaja olla vakaumuksellinen vai pitääkö kaikilta edellyttää vakaumuksensa peittämistä? Kuuluuko uskonto eduskuntasaliin? Pitäisikö kansanedustajien uskonnolliset sidoksellisuudet olla julkista tietoa? Missä määrin uskonto on eduskunnassa yksityinen ja julkinen asia? Turun yliopistossa toimivat Centre for the Study of Christian Cultures ja Eduskuntatutkimuksen keskus järjestävät Turussa kauppakeskus Skanssissa 7.3. suurelle yleisölle suunnatun paneelikeskustelun, jossa pureudutaan siihen miten kristinusko näkyy eduskuntalaitoksen toiminnassa.
-
Seminaari: Rajapintoja ja ylirajaisuutta – Ortodoksisuuden tutkimus Suomessa
Read moreCSCC:n Turun yliopistossa järjestämä seminaari Rajapintoja ja ylirajaisuutta – Ortodoksisuuden tutkimus Suomessa 4.12.2018 tuo eri teologisilla, humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla toimivia ortodoksisuuden tutkijoita yhteen ja kartoittaa ortodoksisuuden tutkimuskenttää Suomessa sekä luo edellytyksiä tulevaisuuden monitieteiselle yhteistyölle.
-
CSCC järjestää marraskuun lopulla konferenssin kristinuskon ja politiikan suhteesta
Read moreMarraskuussa 22.–23. päivä Turussa järjestettävä konferenssi Christianity and Politics tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen uskonnon ja politiikan suhteesta erityisesti kristinuskon näkökulmasta. Tämä kaksipäiväinen konferenssi tuo Turkuun useita kansainvälisiä tutkijoita ympäri maailmaa. Konferenssin pääpuhujina ovat Timothy Fitzgerald, Sylvain Piron, Saara Särmäja Daniel Bornstein. Konferenssin työpajat ovat vain osallistujille, mutta kaikki Keynote-luennot ovat avoimia yleisölle. Keynote-luennot pidetään Sirkkalan kampuksella […]